Seuraavien Kanta-palvelujen nimet ovat muuttuneet toukokuussa 2024
- Potilastiedon arkisto -> Potilastietovaranto
- Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto -> Sosiaalihuollon asiakastietovaranto
- Kuva-aineistojen arkisto -> Kuva-aineistojen tietovaranto
Päivitämme muutokset kanta.fihin vaiheittain.
Jos terveydenhuollon palvelunantaja käyttää sähköistä potilastietojärjestelmää, täytyy sen ottaa käyttöönsä Potilastietovaranto (ent. Potilastiedon arkisto). Ammattilainen kirjaa potilaan tiedot omaan potilastietojärjestelmäänsä, josta ne tallentuvat Kantaan.
Kanta kokoaa yhteen paikkaan kaikki potilaan hoidossa syntyneet tiedot niin julkisesta kuin yksityisestä terveydenhuollosta. Kannasta tiedot ovat helposti ja ajantasaisesti ammattilaisen käytettävissä, vaikka hoitava taho vaihtuisi. Lisäksi tiedot näkyvät asiakkaalle OmaKanta-palvelussa, mikä parantaa tiedonkulkua ammattilaisen ja asiakkaan välillä.
Palvelun käyttöönottoprosessi etenee vaiheittain.
Potilastietovarannon toiminnallisuudet ja lisäpalvelut
Kun palvelunantaja on ottanut Potilastietovarannon käyttöön, voi tämä laajentaa palvelun käyttöä erilaisiin toiminnallisuuksiin ja lisäpalveluihin. Näin Kannasta saa kaiken hyödyn irti.
Ohjeet ja tuki Potilastietovarannon asiakkaille
Potilastietovarannon käyttö edellyttää sitoutumista kansallisiin toimintamalleihin. Kanta-palvelut tarjoavat tukea ja ohjeita asiakkuuden eri vaiheissa sekä muutos- ja häiriötilanteissa.
Potilastietovarantoa käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset noudattavat yhtenäisiä kansallisia toimintamalleja. Näitä ovat mm. yhtenäiset kirjaamisen käytännöt, tietojen käytön periaatteet ja omavalvontasuunnitelman mukainen toiminta.
Toimintamallit tutuksi Kanta-verkkokouluissa
Kannan käyttöön liittyvistä toimintamalleista voi opiskella kätevästi verkkokouluissa. Terveydenhuollolle suunnatut Kanta-verkkokoulut ovat:
- Potilastiedon arkiston toimintamallit
- Alaikäinen asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa
- Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen luovuttaminen
Potilastietovarantoon tallennetut tiedot säilytetään tietoturvallisesti lain määräämän ajan. Tietoja ei tarvitse arkistoida muihin järjestelmiin, mikä helpottaa niiden säilyttämistä. Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon ja Kanta-palvelujen välillä tapahtuu salattuna.
Terveydenhuollon ammattilainen saa katsella ja käyttää potilastietoja ainoastaan silloin, kun tietoja tarvitaan asiakkaan hoitamiseen. Terveydenhuolto hallinnoi, kenellä on oikeudet potilastietojen käsittelyyn tietojärjestelmissä.
Tietoja Kannasta hyödyntävien ammattilaisten täytyy tunnistautua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortilla.
Kun tietoja haetaan Potilastietovarannosta, siitä jää aina jälki. Lokitiedoista nähdään, kuka tietoja on käsitellyt. Niiden avulla voidaan valvoa, että tietoja käytetään lainmukaisesti.
Potilastietojen rekisterinpitäjä on se terveydenhuollon palvelunantaja, joka tiedot on tuottanut ja tallentanut Potilastietovarantoon. Rekisterinpitäjä on vastuussa tuottamiensa potilastietojen oikeellisuudesta ja virheellisten tietojen korjaamisesta.
Organisaatiomuutoksissa rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, että arkistoitujen tietojen rekisterinpitäjätiedot muutetaan uuden tilanteen mukaiseksi.
Joissakin tapauksissa rekisterinpitäjänä toimii sekä terveydenhuollon palvelunantaja että Kela. Yhteisrekisterinpitäjyys koskee terveydenhuollossa syntyneitä luovutuslokeja sekä Tiedonhallintapalvelua ja Tahdonilmaisupalvelua.
Potilastietovarantoon tallennetut potilastiedot ovat aina tiedot tallentaneen rekisterinpitäjän käytettävissä. Jos potilastietoja haetaan toisen terveydenhuollon rekisterinpitäjän rekisteristä, kyseessä on tietojen luovuttaminen, johon tarvitaan asiakkaan luovutuslupa.
Luovutuslupa ja kiellot tallentuvat Tahdonilmaisupalveluun, joka tulee automaattisesti käyttöön Potilastiedon arkiston mukana.
Lue lisää