Kanta-palveluista saatava tieto auttaa lääkäriä muodostamaan kokonaiskuvan potilaasta, mistä on hyötyä erityisesti pitkäaikaissairaiden kuten diabeetikoiden hoidossa. Diabeteslääkäri Atte Vadén tarvitsee Kantaa työssään päivittäin.
Diabeteksen hoitoon erikoistunut lääkäri Atte Vadén hoitaa tyypin 1 ja 2 diabeetikkoja sekä julkisella sektorilla terveyskeskuksessa ja keskussairaalassa että yksityisessä terveydenhuollossa.
– Kanta on todella tärkeä työkalu minunkaltaiselleni liikkuvalle lääkärille, jonka potilaat liikkuvat eri hoitopaikkojen välillä.
Turvallisempaa, laadukkaampaa ja tehokkaampaa hoitoa
Vadén hakee Kannasta monenlaisia tietoja potilaidensa terveydentilasta ja aiemmasta hoidosta. Diabeteksen hoidossa tietyt asiat tutkitaan säännöllisesti, esimerkiksi silmänpohjien verisuonet kuvataan ja munuaisten toiminnasta selvitetään, erittyykö virtsaan valkuaista. Potilaan muista mahdollisista sairauksista on tärkeä saada tietoa.
– Potilaat eivät välttämättä itse muista, mitä on tutkittu ja milloin. He saattavat vastaanotolla luottaa siihen, että lääkäri näkee tiedot koneelta.
Tiedot muista sairauksista ja tutkimuksista ovat kuitenkin tärkeitä, kun asetetaan hoitotavoitteita tai valitaan lääkitystä, Vadén kertoo.
Kannasta Vadén saa helposti kokonaiskuvan potilaan tilanteesta. Se tuo turvallisuutta, parantaa hoidon laatua ja vähentää turhia toimenpiteitä.
– En turhaan esimerkiksi määrää lääkkeitä, joita on jo aiemmin kokeiltu ja todettu sopimattomiksi. Toisaalta saatan myös huomata, ettei jotain hoitoa ole aiemmin osattu käyttää.
Näin sote-ammattilainen käyttää Kantaa
Ammattilainen, kuten lääkäri tai hoitaja, kirjaa tiedot asiakas- ja potilastietojärjestelmään. Sieltä tiedot tallentuvat Kanta-palveluihin.
Kannassa oleva tieto seuraa asiakasta, vaikka asuinpaikka tai palvelujen järjestäjä vaihtuu.
Kanta on ainoa ratkaisu tietojen liikkuvuuteen koko sote-palvelujärjestelmän laajuudessa.
Myös asiakas hyötyy, kun hän näkee kaikki tietonsa yhdestä paikasta, OmaKannasta.
Kehittämällä vieläkin parempi työkalu
Vadén käyttää työssään kuutta eri potilastietojärjestelmää, joiden kautta hän hakee tietoja Kannasta. Järjestelmien välillä on suuriakin eroja siinä, miten nopeasti ne hakevat Kannan tietoja ja miten tiedot näkyvät järjestelmässä.
Vadénin mukaan potilastietojärjestelmiä kehittämällä Kannasta saisi enemmän hyötyä kliinisessä työssä.
– Soisin että tähän panostetaan, Vadén summaa.
Kanta-palveluja voisi Vadénin mielestä hyödyntää enemmänkin esimerkiksi potilaille viestimiseen. Tietyissä tilanteissa sillä voi vähentää turhaa byrokratiaa.
– Kannan kautta lääkäri voisi kommentoida esimerkiksi laboratoriotuloksia, jolloin potilaalle ei tarvitse soittaa tai lähettää samoja tietoja postitse, Vadén pohtii.
Vadén ei voisi kuvitella tänä päivänä työskentelyä ilman Kantaa – tai ainakin se olisi paljon hankalampaa.
Missä tilanteissa diabeteslääkäri käyttää Kantaa?
– Sairaalan poliklinikalla hoidan tyypin 1 diabeetikoita, joiden hoitoon voi liittyä sellaisia terveydellisiä seikkoja, jotka on todettu perusterveydenhuollon puolella. Terveyskeskuksessa saattaa taas tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla tulla tarve katsoa, mitä erikoissairaanhoidossa on tehty.
– Yksityisvastaanotolle asiakkaat tulevat usein hakemaan toista mielipidettä. Silloin saatan katsoa Kannasta, mitä terveyskeskuksessa on suunniteltu hoidoksi. Tarkistan esimerkiksi mitä lääkkeitä on kokeiltu ja onko niistä tullut haittoja.
– Työterveyshuollon vastaanotolle tulevat ovat voineet käydä terveyskeskuksessa tai olla eri yritysten asiakkaana. Ihmiset myös muuttavat paljon. Kannan avulla tieto liikkuu potilaan mukana.
