Kanta kokoaa terveydenhuollon ajanvaraustiedot yhteen
Asiakkaat pääsevät jatkossa näkemään omat ajanvarauksensa Kanta-palvelujen kautta, ja ajanvaraustiedot näkyvät kattavammin myös asiakasta hoitaville sote-ammattilaisille. Tavoitteena on, että kansallinen kehittäminen tukee paikallisen tason tekemistä terveydenhuollossa. Siksi uudistusta tehdään yhteistyössä pilottikumppanien kanssa.
Monet suomalaiset käyttävät sekä julkisia että yksityisiä terveyspalveluja, ja ajanvaraustietojen saatavuus asiakkaille ja ammattilaisille on toivottu uudistus. Se on osa digipalvelujen kehitystyötä, jota tehdään sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa.
– On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat nähdä asiakkaan tiedot kokonaisuutena eivätkä vain oman organisaationsa näkökulmasta, THL:n kehittämispäällikkö Juha Mykkänen taustoittaa.
Tietojen saatavuus säästää kustannuksia ja parantaa tiedonkulkua
Ajanvaraustietouudistuksen taustalla on tarve sujuvoittaa tiedonkulkua ja vähentää päällekkäistä työtä. Tavoitteena on myös, että varattuja aikoja jäisi vähemmän käyttämättä.
Kansalainen pääsee jatkossa katsomaan omat ajanvaraustietonsa OmaKannasta, jossa on linkitys palvelunantajien ajanvarausjärjestelmiin.
– Esimerkiksi vapaiden ja varattujen aikojen hallinta ei siirry Kanta-palveluihin vaan pysyy palveluntuottajalla. Tällä voidaan varmistaa tiedonkulun paraneminen, mutta myös se, että isot ja pienet toimijat voivat hallita palvelujaan edelleen itselleen sopivalla tavalla, Mykkänen selventää.
Teknologian kehitys on uudistuksessa avainasemassa. Vaikka monet digipalvelut käyttävät jo samoja standardeja, järjestelmiä on kehitettävä edelleen. Kuten aina suurissa uudistuksissa, haasteitakin on tullut esiin.
– Erilaisia varausjärjestelmiä ja -prosesseja on paljon, ja niitä pitää nyt sovittaa yhteen. Tämä koskee sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa ja myöhemmin myös sosiaalipalveluja, Mykkänen toteaa.
Pilottialueet näyttävät suuntaa kehitystyössä
Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueet ovat olleet pilottialueina mukana ajanvarausuudistuksen kehitystyössä Suomen Kestävän Kasvun ohjelman (RRP) kautta. Alueiden kanssa on käyty läpi kehittämistarpeita sekä sovitettu paikallisia käytäntöjä ja ratkaisuja kansallisiin vaatimuksiin. Yhteistyö on myös auttanut tunnistamaan ja ratkaisemaan haasteita.
Mykkänen kannustaa hyvinvointialueita ja yksityisiä palveluntuottajia aloittamaan uudistustyön.
– Nyt on erinomainen hetki tarttua toimeen. Terveydenhuollon ajanvaraustietojen on oltava Kannassa lokakuusta 2026 alkaen, joten tässä on vielä sopivasti aikaa varmistaa järjestelmien ja prosessien toimivuus. Kansallisiin määrityksiin on myös koottu parhaita käytäntöjä ja oppeja aiemmista kehittämishankkeista. Kannattaa aloittaa omien prosessien tarkastelusta ja miettiä myös, mitä uusia mahdollisuuksia tietojen saatavuus ja digipalvelut mahdollistavat. Ajanvaraustiedoissa voi esimerkiksi olla linkki, jolla asiakas pääsee suoraan hänelle varattuun etävastaanottopalveluun, Mykkänen vinkkaa.
Digiasioinnin kehittäjä Sami Piispa, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue:
On ollut kiinnostavaa ja hyödyllistä olla mukana ajanvaraustietojen pilotoinnissa. Olemme saaneet ensi käden tietoa siitä, mistä on kyse, ja millaiset tietorakenteet meidän pitää luoda. Olemme myös päässeet vaikuttamaan siihen, miten digiasiointi ja taustalla olevien järjestelmien kokonaisuus toimii, jotta se on teknisesti ja asiakkaan kannalta mahdollisimman sujuva.
Tietohallinnon kehityspalvelupäällikkö Tuula Ristimäki, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue:
Hyvinvointialueen kannalta kansallisesti yhtenäisestä ratkaisusta on hyötyä, koska tiedot ovat jatkossa yhteismitallisia. Ajanvaraustietojen tallentumisesta kertyvää dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun potilaat siirtyvät eri hyvinvointialueelta toiselle tai alueen sisällä perusterveydenhuollosta yliopistolliseen sairaalaan. Yhtä lailla tietojensiirrosta voi olla hyötyä, jotta saadaan tietoa yksityiseltä palveluntarjoajalta tai työterveydestä julkiselle puolelle tai toisin päin.
Lue lisää