Kannan avulla suomalaisten terveystiedot liikkuvat tarvittaessa muualle Eurooppaan – hyötyjä sekä kansalaisille että terveydenhuollon ammattilaisille
Euroopan unionin tavoitteena on, että kansalaisten terveystietoja voidaan muutaman vuoden kuluttua välittää kaikkialla EU:ssa sähköisesti, nopeasti ja turvallisesti maasta toiseen. Suomessa Kanta-palvelut tarjoavat rajapinnat, joiden avulla tiedot liikkuvat Eurooppaan.
Ulkomailla matkustava saattaa kohdata terveysongelmia, jotka vaativat lääkärissä käyntiä. Lähivuosina lääkärin kanssa asiointi muissa EU-maissa helpottuu, kun hoitohenkilökunta voi hakea potilaan kotimaasta hänen terveystietojaan, kuten tietoja aikaisemmista toimenpiteistä tai allergioista. Muutos parantaa hoidon laatua ja lisää potilasturvallisuutta, mutta tuo mukanaan myös monia muita hyötyjä. Tästä on kyse uudessa EU-asetuksessa.
EHDS on asetus, jolla edistetään terveystietojen liikkuvuutta ja hyödyntämistä EU:ssa. EHDS:än tarkoitus on ennen kaikkea tuoda hyötyjä kansalaisille, mutta tietojen liikkuminen helpottaa myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä.
EHDS:llä on monenlaisia vaikutuksia terveydenhuollon digitaalisiin palveluihin myös Suomessa. Kanta tarjoaa rajapinnat ja infrastruktuurin, jonka avulla tiedot liikkuvat niin Suomessa kuin rajojen yli. Kannan avulla kansalaiset voivat hallita myös omien tietojensa käyttöä.
Suomalaiset voivat jo ostaa reseptilääkkeitä monessa maassa
Suomalaisten käytössä on jo EU-maiden välinen sähköinen resepti. Tämä on aktiivisen kehitystyön ansiosta mahdollista jo ennen EHDS:n voimaantuloa. Tällä hetkellä suomalaiset voivat ostaa reseptilääkkeitä apteekeista Virossa, Espanjassa, Puolassa, Portugalissa ja Kroatiassa. Lisää maita on tulossa mukaan sitä mukaa kuin kansalliset lait ja tekniset edellytykset sen sallivat.
– Suomalaiset hyödyntävät sähköistä reseptiä erityisen paljon Virossa ja Espanjassa, jotka ovat suomalaisten suosimia matkailumaita, toteaa Kannassa terveystietojen liikkuvuutta kehittävä tuoteomistaja Paavo Kauranne.
Nyt reseptien lisäksi myös potilastietoja voidaan välittää maasta toiseen. Kauranne kertoo, että potilastietojen liikkuminen tuo monia hyötyjä kaikille osapuolille: potilaiden hoitaminen on nopeampaa ja hoitopäätökset todennäköisesti laadukkaampia, kun ammattilaiset näkevät ulkomailta tulevan potilaan terveystiedot ja -historian. Myös potilasturvallisuus paranee, kun ammattilaisilla on enemmän tietoa hoitopäätöksiä tehdessään.
– Erityisesti hyötyä on siitä, että hoitohenkilökunta näkee heti kattavan koosteen potilaan tiedoista omalla kielellään. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi reseptit, pysyvät diagnoosit, isot toimenpiteet tai allergiat, Kauranne mainitsee.
Uudistus vaatii työtä ja yhteisymmärrystä
Jotta terveystietoja voidaan siirtää maasta toiseen, potilastietojärjestelmien yhteen sovittaminen vaatii työtä. Jokainen EU-maa kehittää järjestelmiään itsenäisesti, mutta yhteiseen aikatauluun ja tavoitteeseen sitoutuen.
– Myös lainsäädäntö saattaa joissain maissa vielä estää tietojen siirron, vaikka tekniset valmiudet olisivat jo olemassa, Paavo Kauranne kertoo. EU-maiden on siis saavutettava yhteisymmärrys tietojen siirtämisen käytännöistä ja yksityiskohdista sekä muokattava tarvittaessa kansallisia lakeja, jotta tavoitteeseen päästään.
- Aloite, joka edistää terveystiedon liikkuvuutta Euroopan unionin alueella.
- Terveystiedon liikkuvuudella pyritään parantamaan hoidon laatua, saatavuutta ja tehokkuutta. Samalla lisätään mahdollisuuksia hyödyntää tietoa terveydenhuollon tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovaatioissa.
- EHDS-asetus hyväksytään lopullisesti lähiaikoina. Voimaantulon jälkeen jäsenmailla on 4–6 vuoden siirtymäaika peruspalvelujen käyttöönotolle. Peruspalveluja ovat esimerkiksi reseptien ja potilastietojen välittäminen maasta toiseen.