Kanta-lääkityslista kerää tiedot potilaan lääkityksestä yhteen selkeässä muodossa
Kanta-lääkityslista näyttää tulevaisuudessa potilaan ajantasaiset ja yhdenmukaiset lääkitystiedot kaikille hänen lääkehoitoonsa osallistuville. Vaiheittain käyttöön otettava lääkityslista tehdään yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden, apteekkien, järjestelmätoimittajien sekä potilasjärjestöjen kanssa.
Tiedot potilaan lääkityksestä löytyvät Kanta-lääkityslistan myötä jatkossa selkeässä muodossa yhdestä paikasta. Muutos on merkittävä, sillä aiemmin potilaan lääkitystä on joutunut hahmottamaan listasta ajantasaisia tai vanhentuneita reseptejä.
– Lääkitystiedon hallinnassa siirrytään reseptikeskeisyydestä lääkekeskeisyyteen, Kanta-palvelujen kehityspäällikkö Lotta Fordell tiivistää.
Lääkityslista perustuu valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin, joiden avulla potilastietoja kirjataan ja tallennetaan yhdenmukaisesti. Näin Kanta-palveluihin saadaan muodostettua lista henkilön lääkityskokonaisuudesta.
– Merkittävin hyöty on, että lääkitystiedot näkyvät jatkossa kaikille lääkehoitoon osallistuville samalla tavalla riippumatta siitä, toimitaanko julkisella tai yksityisellä sektorilla, perus- tai erikoissairaanhoidossa tai apteekissa. Myös kansalainen näkee oman lääkityslistansa OmaKannassa.
Lääkityslista on vaativa urakka, joka toteutetaan vaiheittain
Kanta-lääkityslistan kehittäminen on sekä laajuudeltaan että sisällöltään vaativa hanke. Fordellin mukaan oli alusta lähtien selvää, että iso kokonaisuus kannattaa pilkkoa loogisiin osiin, joita otetaan asteittain käyttöön, ja että eri toimijat otetaan kehitystyöhön tiiviisti mukaan.
Uudistuksen pohjana on vuonna 2020 valmistunut THL:n lääkehoidon tiedonhallinnan konsepti (yhteistyotilat.fi), jossa on kuvattu tarkasti lääkityslistan kokonaisuus ja uudistuksen vaiheiden sisällöt. Täysin valmis lääkityslista on vuonna 2030.
Oman haasteensa uudistukselle on asettanut lainsäädäntö. Aikataulua on hieman viivästyttänyt lääkityslistaa tukevien lakien voimaantulo.
– Lainsäädäntöä on tarkasteltava jatkossakin koko kehitystyön ajan, Fordell sanoo.
Ensimmäiset lääkityslistan ominaisuudet otettu jo käyttöön
Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa on otettu käyttöön rakenteinen annostus ja Lääketietokannan uusi versio. Reseptikeskuksen osalta uudet ominaisuudet otettiin käyttöön toukokuussa 2022. Terveydenhuollon organisaatioille on annettu käyttöönotolle siirtymäajat.
Lääketietokannan versio 2022 oli otettava käyttöön kaikissa organisaatioissa vuoden 2023 syyskuun loppuun mennessä. Sen sisältämät uudet lääkeryhmä- ja biosimilaari-tiedot tukevat esimerkiksi biologisten lääkkeiden määräämistä terveydenhuollossa.
Lääketietokannan 2016 version jakelua on kuitenkin jatkettu edelleen syyskuun 2023 jälkeen. Jakelua on jatkettu potilas- ja lääkitysturvallisuuden varmistamiseksi niille palvelunantajille, joiden käytössä ei ole potilastietojärjestelmää, jossa olisi tuki Lääketietokannan 2022 versiolle ja sähköisen reseptin määrittelyversiolle 4.00.
Rakenteinen annostus on otettava terveydenhuollon organisaatioissa käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä. Fordellin mukaan ominaisuus nopeuttaa annostusohjeen tekemistä ja parantaa lääkitysturvallisuutta vähentämällä virheiden mahdollisuutta reseptin kirjoittamisessa.
– Tiedon rakenteisuus auttaa esimerkiksi kehittämään tarkistustoimintoja, joiden avulla lääkäri pystyy reseptin kirjoittamisen yhteydessä tarkistamaan, onko vastaavaa vaikuttavaa ainetta määrätty aiemmin ja onko sen käyttö mahdollisesti lopetettu haittavaikutusten takia.
Myös päällekkäisen lääkityksen riski vähenee, kun lääkkeen määrääjä näkee yhdellä silmäyksellä kaikki potilaan käytössä olevat lääkkeet.
Fordell huomauttaa, että potilasturvallisuuden paranemisen ohella uudet ominaisuudet auttavat hallitsemaan yhteiskunnalle syntyviä kustannuksia.
– Tarpeettomien päällekkäisten lääkitysten lisäksi kustannuksia vähentää se, että esimerkiksi hintavertailu biologisten lääkkeiden ja biosimilaarien välillä helpottuu. Näin voidaan valita edullisin valmiste potilaan käyttöön.
Varsinaisen lääkityslistan toteuttaminen käynnissä
Kanta-palvelut julkaisi toiminnalliset ja tekniset määrittelyt järjestelmätoimittajille lokakuussa 2023. Suunnitelmien mukaan lääkityslista on mahdollista ottaa avohoidossa käyttöön keväällä 2026. Terveydenhuollon organisaatioissa se on lain mukaan otettava käyttöön viimeistään lokakuussa 2027.
Avohoidon lääkityslistan jälkeen uudistuksen seuraavassa vaiheessa muun muassa otetaan käyttöön lääkehoidon ajantasaisuuden tarkistusmerkinnät ja huomioidaan osastohoidon aikainen lääkehoito. Lisäksi terveydenhuollon ja apteekkien välistä viestinvaihtoa parannetaan.
Kanta-lääkityslista kehitetään Kelan, STM:n, THL:n ja Fimean yhteistyönä. Työssä ovat mukana myös sosiaali- ja terveydenhuollon ja apteekkien, järjestelmätoimittajien sekä potilasjärjestöjen edustajat.
– Kanta-lääkityslista on kaikkien yhteinen ponnistus, Fordell sanoo.
Kelan Kanta-palvelujen tehtävänä on muun muassa tarjota rajapinnat, joiden kautta eri organisaatiot pystyvät lääkityslistaa hyödyntämään. Järjestelmätoimittajat toteuttavat puolestaan tarvittavat muutokset, jotta lääkityslistan tiedot ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä apteekkien ammattilaisten käytettävissä.
Uudistus tuo jonkin verran muutoksia terveydenhuollon ammattilaisten toimintamalleihin. Yksi työtä helpottava muutos on, että tiedot lääkityksestä kirjataan kerran järjestelmään, eikä niitä tarvitse kirjoittaa uudelleen potilastietoihin.
Lääkityslistan kehittämisen lähtökohta on käyttäjäystävällisyys
Fordellin mielestä uudistuksen suurimpia haasteita on terveydenhuollon kentän laajuus.
Organisaatioita on paljon, ja niillä on vaihtelevat valmiudet ottaa käyttöön uusia ominaisuuksia. Siksi tarvitaan riittävän pitkät siirtymäajat.
– Keskeinen lähtökohta lääkityslistan kehittämisessä on käyttäjäystävällisyys. Tavoitteena on kehittää kaikkia toimijoita tukevat ratkaisut.
Tätä varten kehitystyön aikana on järjestetty eri toimijoille avoimia työpajoja, joissa käydään läpi keskeisiä kysymyksiä ja haetaan yhteisiä näkemyksiä uudistuksen toteuttamistavoista. Tulevien työpajojen aiheet ja päivämäärät julkaistaan kanta.fin tapahtumakalenterissa.
– Työpajoihin kannattaa osallistua, jos asioiden valmisteluihin haluaa vaikuttaa. Työpajat ovat muutaman tunnin verkkotapaamisia, muistuttaa Fordell.