Suun terveydenhuollon hoitoketju selviää Kannasta
Puolustusvoimien ylihammaslääkäri Pertti Patisen mukaan Kantaan arkistoitu tieto on sekä varusmiesten että hoitohenkilökunnan etu.
Puolustusvoimien palvelukseen astuu kahdesti vuodessa yhteensä 25 000 alokasta. Nykyiset resurssit eivät riitä tarkistamaan koko alokasmäärän suun terveyttä. Puolustusvoimilla on yhdeksän hammaslääkärin virkaa ja saman verran hammashoitajan virkoja. Hoitoja on myös ulkoistettu.
‒ Alokkaiden hammastarkastuksia ei pääsääntöisesti palveluksen alussa tehdä, mutta Potilastiedon arkiston kautta on mahdollisuus nähdä aiemmin kirjattuja tietoja hoitotilanteissa, kertoo ylihammaslääkäri, lääkintäkomentaja Pertti Patinen.
Puolustusvoimat liittyi Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistoon jo vuonna 2017. Patisen mukaan käyttöönottoprosessi sujui ongelmitta.
Puolella tarvetta hammashoitoon
Patinen toteaa, että noin puolet alokkaista tarvitsee hammashoitoa, kun palvelus alkaa. Tieto perustuu tutkimuksiin: asiasta on tehty parikin väitöskirjaa yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.
‒ Lisäksi olemme kyselyin selvittäneet hoidon tarvetta. Pääsääntöisesti alokkaat ja varusmiehet kertovat asian rehellisesti ja varaavat ajan vastaanotolle.
Poikkeuksena ovat sotilaslentäjät, joilla on oltava ehjät hampaat ja jotka käyvät tarkistuksessa kerran vuodessa. Myös kansainvälisissä tehtävissä olevien rauhanturvaajien hampaat hoidetaan kuntoon ennen toimialueelle lähtöä.
Hammasvammoja tulee seurata
Patisen mukaan varusmiespalvelukseen tulevat nuoret turvaavat kansallista olemassaoloa ja itsenäisyyttä, joten heistä tulee pitää huolta kaikin tavoin. Esimerkiksi hammasvammoja sattuu jokaisena palveluspäivänä, ja ne ovat aina pysyviä vammoja.
‒ Onneksi valtaosa vammoista on lieviä. Tyypillisin tapaus on liukastuminen talvella, jolloin edessä kannettava rynnäkkökivääri iskee lohkeaman hampaisiin. Tällaiset vammat ovat sotavammoja, joita Valtiokonttori korvaa potilaan loppuelämän ajan. Suositusten mukaan vammautuneita hampaita tulisi seurata useita vuosia.
Palvelusaika on kuitenkin lyhyt, Patisen mukaan lyhimmillään vain 90 palveluspäivää lomat ja paraatit pois lukien. Ainakin osa laajemmista hoidoista jää väistämättä tehtäväksi palveluksen jälkeen.
‒ Hammasvammojen yhteydessä juridinen merkitys voi olla isokin, sillä mahdollisesti tehtävät sillat ja implantit maksavat tuhansia euroja. Siksi on tiedettävä, missä kunnossa hampaat olivat ennen vammautumista. Ehjään hampaaseen tullut murtuma on eri asia kuin jos hammas oli alun perinkin huonokuntoinen. Kanta-arkisto on tärkeä työkalu potilaan oikeusturvan toteutumisessa.
Kanta-arkisto on tärkeä työkalu potilaan oikeusturvan toteutumisessa.
Potilastiedon arkistoon rekisteröidyt tiedot vammautumisesta periytyvät potilaan seuraavalle hammaslääkärille. Esimerkiksi kolhiintunut hammas saattaa vaatia juurihoitoa tai muuta laajaa hoitoa, jota pitää jatkaa siviilissä.
Arkistointi parantaa vuorovaikutusta
Patisen mukaan suun terveydenhuollossa hoitoketjut eivät ole samalla tavalla vakiintuneet kuin muussa terveydenhuollossa.
‒ Vuorovaikutus eri hoitavien tahojen välillä pitäisi olla vakiintuneempi. Potilastiedon arkisto vie kohti parempaa vuorovaikutusta. Etenkin traumaseurannassa arkisto toimii hyvänä apukeinona.
Patinen toteaa, että on myös potilaan oman edun mukaista olla tietoinen omasta suun terveydentilasta, hoidon tarpeesta ja hoitosuunnitelmasta. Siksi tiedot on kirjattava selkeästi ja ymmärrettävästi.
‒ Omakannassa näkyvät tiedot on kirjattu ammattisanastoa käyttäen, jolloin potilas ei välttämättä ymmärrä sen sisältöä. Toisaalta on tärkeää, että ammattilainen näkee toisen ammattilaisen kirjaaman jatkosuunnitelman ja osaa edetä sen mukaan.
Patisen kanta Potilastiedon arkistoon on selkeä:
‒ Se palvelee sekä varusmiesten etua että helpottaa hammaslääkärin ja muiden suun terveydenhuollon ammattilaisten työntekoa.