Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajat voivat valita Kantaan liittyessään joko suoraliittymis- tai yhteisliittymismallin. Sosiaalihuollon palvelunantajilla on näiden lisäksi mahdollisuus liittyä rinnakkaisliittymismallilla.
Liittymismallilla tarkoitetaan hallinnollista mallia, jolla yritys liittyy Kanta-palvelujen käyttäjäksi. Liittymismallit ovat samanlaiset Resepti-palvelussa, Potilastietovarannossa ja Sosiaalihuollon asiakastietovarannossa.
Suoraliittyminen
Suoraliittyminen on niin sanottu Kantaan liittymisen perusmalli, jota käyttävät
- julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajat
- yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajat
- apteekkarit.
Yhteisliittyminen
Yksityiset sosiaali- ja terveysalan palvelunantajat, jotka käyttävät toisen yksityisen palvelunantajan (pääliittyjä) tietojärjestelmää, voivat liittyä Kanta-palvelujen käyttäjäksi yhteisliittymismallilla.
Yhteisliittymismallissa pääliittyjä tekee liittymishakemuksen. Muut hallinnolliset tehtävät jakautuvat liittyjien kesken. Saman tietojärjestelmän käyttö vähentää liittymisen kustannuksia ja yhteisliittyjät voivat valita yhteisen tietosuojavastaavan, arkistonhoitajan sekä pääkäyttäjän.
Pääliittyjä on rekisterinpitäjä omassa toiminnassaan syntyville asiakirjoille ja kukin mukana liittyvä on rekisterinpitäjä omassa toiminnassaan syntyville asiakirjoille.
Yhteisliittymismallia voivat Kantaan liittyessä hyödyntää yritysketjuissa, kuten franchising-ketjussa tai konsernissa, toimivat toimintayksiköt ja terveydenhuollon itsenäiset ammatinharjoittajat.
Yhteisliittymismallia voivat hyödyntää myös esimerkiksi yksityiset sote-alan yrittäjät, jotka ovat vuokralaisena toisen yrityksen tiloissa ja käyttävät samaa tietojärjestelmää yrityksen kanssa.
Pääliittyjän ja tämän kanssa yhdessä liittyvien täytyy tehdä Kanta-sopimusmallin mukainen sopimus. Siinä on kuvattu muun muassa liittyjien keskinäiset vastuut ja velvollisuudet. Sopimusta ei tarvitse lähettää Kelaan.
Pääliittyjän täytyy valvoa mukana liittyvien Kanta-palvelujen käyttöä omavalvonnan vaatimusten mukaisesti.
Pääliittyjän tarkastaa esimerkiksi, että mukana liittyvien toimijoiden
- luvat tai ilmoitukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajana toimimiseen ovat ajan tasalla
- tiedot on talletettu Valviran Soteri-rekisteriin ja ne näkyvät ajantasaisina THL:n SOTE-organisaatiorekisterissä tai itsenäisten ammatinharjoittajien IAH-koodistossa.
Sosiaalihuollon rinnakkaisliittymismalli
Yksityinen sosiaalihuollon palveluntuottaja voi tietyissä tilanteissa liittyä Sosiaalihuollon asiakastietovarantoon rinnakkaisliittymismallilla. Se on mahdollista, jos julkinen palvelunjärjestäjä antaa palveluntuottajalleen käyttöoikeuden omaan asiakastietojärjestelmäänsä.
Palvelunjärjestäjä, kuten hyvinvointialue, päättää siitä, tarjoaako se tietojärjestelmäänsä yksityisten palvelunantajien käyttöön.
Rinnakkaisliittymisessä yksityisen palvelunantajan ei tarvitse tehdä hakemusta Kanta-palvelujen asiakkaaksi, jos kaikki sen tallentamat asiakastiedot kuuluvat hyvinvointialueen asiakasrekisteriin. Jos taas järjestelmällä tallennetaan myös yksityisen omaan rekisteriin kuuluvian tietoja, täytyy palvelunantajan tehdä oma hakemus.
Rinnakkaisliittymismallin tarkoituksena on helpottaa erityisesti sellaisten pienten yksityisten sosiaalihuollon palvelunantajien liittymistä, joilla ei ole käytössään omaa sertifioitua asiakastietojärjestelmää ja jotka tuottavat palveluja hyvinvointialueelle.
Kun yksityisellä palvelunantajalla on käytössä oma tietojärjestelmä ja siten edellytykset liittyä Kantaan suora- tai yhteisliittymismallilla, Kela ei suosittele rinnakkaisliittymistä.
Rinnakkaisliittymismallissa palvelunjärjestäjän tietojärjestelmässä pitää olla toteutettuna sosiaalihuollon rekisterinkäyttöoikeuden järjestäjä- ja tuottajatoiminnot.
Palvelunjärjestäjän ja -tuottajan täytyy sopia, kuinka palveluntuottajan käyttöoikeuksien hallinnointi toteutetaan sekä kenellä organisaatioissa on oikeus määritellä ja hallinnoida käyttöoikeuksia.
Palvelunjärjestäjän täytyy ohjeistaa yksityiset palvelunantajat järjestelmänsä käyttöön. Lisäksi palvelunjärjestäjä vastaa siitä, että tieto esimerkiksi mahdollisista häiriöistä ja Kanta-palvelujen käyttöä koskevista muutoksista kulkee myös palveluntuottajille.